torstai 29. elokuuta 2013

Matkaeväät

Olen juurikin se outo tyyppi, joka (matkoilla ollessaan) kuvaa kaiken syömänsä. Tässäpä olisi kuvasaastetta osasta niistä herkuista, joita napaani ahdoin isolla kylällä vieraillessani. Harmillisesti en älynnyt laittaa paikkojen nimiä ylös. Toinen pikkuveljeni on hieman rajoittunut ruokailujen suhteen, joten ruokapaikat valikoituivat pitkälti sen mukaan, että niistä sai hampurilaisia.
Vuohenjuusto-pinjansiemen-persikka-karpalo (yms.) salaatti jossain irkkupubi-tyylisessä paikassa Rockefeller Centerin lähimaastossa

Tortilla-salaatti random tex-mex-paikassa
 Yllä olevan "ei-ole-kovin-nälkä-syön-siis-vain-kevyesti"-salaatin, jonka jälkeen kieriskelin tuskissani ähkyssä syöin vaaputtuani aamupäivän Natural History Museumissa. Ennen tuota salaattia (lautanen on kokoluokkaa pulkka, itse kukainenkin voi päätellä, paljonko tuossa oli evästä) pöytään kiikutttin nachoja, salsaa ja AAAH NAM guacamolea!
Koska olemme turreja, täytyi testata Planet Hollywood (löytyy Times Squaren välittömästä läheisyydestä). Ranskiksia en jaksanut syödä, mutta hamppari oli aivan kelvollinen

Maapähkinävoipirtelö Rockaway Beachilla Cafe Paninicossa (joka oli hieman dodgy, mutta palvelu oli ystävällistä ja ruoka maukasta)

Paninicon kana-bbq-panini, suurin piirtein käsivarren pituinen
 Ainiin, Paninicossa on ilmainen wi-fi ja salasana on niiden ruokalistasta löytyvä puhelinnumero, jos joku sinne joskus eksyy.

Chinatownissa kinkkisafkaa, joka ei kyllä vetänyt vertoja Pekingin kiinalaiselle sapuskalle, vaan oli länsimaalaiseen makuun tehtyä, suomeksi siis melko mautonta

Onnenkeksistä tuli hyvä elämänohje

Saatoin juoda muutaman cokiksen, tässä Central Parkissa pyöräilyn lomassa
Vapauden patsaan tillistely teki nälkäiseksi... Kanapanini salaatilla ja tuoreta ananasta jälkkäriksi, niin hyvää
 Liberty Islandilla syötiin sellaisessa kunnon massaruokamestassa pikaruokatyyliin. Ulkona oli ihana istuskella auringossa ja mässäillä. Ihan sairasta, miten hyvää ja halpaa tuo oli! Ps. Varokaa lokkeja, eivät sentään pöytään tule, mutta ei kannata jättää muonaa vartioimatta.
Trump Towerissa piti käydä Starbucksissa
Guy's american kitchen ja beef taco salad, suosittelen!

Söin häpeällisen vähän jälkiruokia, mutta tässä samaisessa ravintolassa syöty maapähkinävoipiirakka
Guy's american kitchen oli taas sarjassamme turreille suunnatut paikat, mutta ruoka oli oikeasti hyvää! Ja sieltä NYC-passilla jotain alennusta.

Guy's American Kitchen and Bar
220 W 44th St
Hyvä lukea terveyslehteä ja mättää samalla fudge brownieta

Viimeisenä iltana tuli taas hampurilaiset korvista ulos, joten herkuttelin sinihomejuusto-päärynä-salaatilla
 Viimeisenä iltana Janne oli kastuttuaan sateessa niin


Suklaapäällysteinen jäätelöpallo maapähkinävoisydämellä, syötävää olisi ollut neljälle

Chicken club sandwich ja mansikka-mango-sooda Elmo-nimisessä ravintolassa
 Elmo löytyi aika läheltä meidän hotellia ja voin suositella. Todella ystävällinen palvelu ja kiva terassi (jos ei välitä kadulta kuuluvasta möykästä, toisaalta sisällä soi musiikki tyypilliseen tapaan kovalla)
Elmo restaurant and lounge
156 7th Ave  New York

Bloomingdale'silta saatu ilmainen limu, hyvää ja taatusti sokerista. Ikenet vetäytyi.

Vadelma-mansikka-mustikka-smoothie hotellilla

Mysliä, marjoja ja kreikkalaista jugua, näillä lähti mukavasti 25-vuotissynttärit käyntiin

Ja kyytipojaksi lisää marjoja ja hedelmiä
 Meillä ei kuulunut hotelliin aamupalaa (kuten ei yleensäkään New Yorkissa ilmeisesti), mutta kävimme kahtena aamuna hotellin "allasbaarissa" aamupalalla. Se oli aika kallis aamiaiseksi, mutta ihan sairaan hyvää ja pitkään jaksoi noilla eväillä. Smoothie, myslit ja hedelmät yms. maksoi yhteensä noin $20. Muina aamuina haimme sapuskaa joko Starbucksista tai läheisestä Chelsea Marketistä löytyvästä kahvilasta, jonka nimeä en tietysti muista.
Hard Rock Cafe oli tietty myös testattava, siellä söin hampurilasta (...)
Maapähkinävoimössö
 Hard Rock Cafe oli pieni pettymys, hamppari ja jälkkäriksi syömäni maapähkinävoimössö oli ihan ok, mutta jouduttiin jonottamaan todella pitkään ja tuli tunne, että pitää ruokailtuaan siirtyä asap pois

Nyyh en muista paikkaa, missä tämän herkkupurilaisen söin. Paikassa sai kuitenkin valita sämpylän ja höysteet mieleisekseen ja aivan_sairaan_hyvää
Chelsea Marketin täpötäydessä italialaispaikassa söin herkullista pastaa

Perusaamiainen: myslijugu ja smoothie

New Yorkissa pitä syödä juustokakkua, eikö niin? Tämä pikku herkkupala Europa Cafesta Times Squaren läheltä

Five guys: törkeän näköinen, mutta törkeän hyvä juustohamppari ja limukka, jota sai santsata
Five guys on jenkkiläinen hampurilaisketju, joka on rankattu käsittääkseni parhaimmaksi ketjuksi useita kertoja. Myöntää täytyy, hyvää oli (ja halpaa)

Olin törmännyt Chobanin juguihin jenkkiblogeja selatessani ja pakko oli käydä ostamassa yksi erään juoksulenkin jälkeen. Hyvää, joskin sokerista.

Kaiken kaikkiaan, en ihmettele lainkaan, miksi jotkut jenkit ovat niin ylipainoisia: ruoka on ihan sairaan hyvää ja etenkin kaikki epäterveellinen halpaa! Harmikseni monet herkut, kuten donitsit ja bagelit jäivät nyt maistamatta enkä syönyt lainkaan karkkia enkä juuri jäätelöäkään matkalla. Ompahan syy tulla uudestaan.

Shoppailua New Yorkissa: Woodbury Outlet

New York, tuo jokaisen shoppailuhimoisen naisihmisen unelmakohde. Häpeäkseni täytyy myöntää, että shoppailu jäi oletettua vähemmäksi. Valittava tosiasia on, etten tarvi mitään. Töissä käytän työvaatteita, ratsastusvaatteita ei tarvitse enempäänsä. Oikeastaan ainut krooninen pula on urheiluvaatteista, joita kuitenkin tulee käytettyä päivittäin ja niitä joutuu pesemään alvariinsa. Omalta kohdalta shoppailuksi lasken lähinnä vaatteiden yms epävälttämättömyyksien hankinnan.

Noin 70 kilometrin päässä Manhattanilta, Woodburyn kaupungissa sijaitsee Woodburyn outlet-kylä, jossa on eri merkkien myymälöitä koottuna hieman liian laajalle alueelle. 

Bussilla pääsee ainakin Port Authorityn bussiterminaalista, joka on 42. kadun metropysäkin yhteydessä. Ostimme liput terminaalin 2. kerroksesta löytyvästä Shortlinesin tiskiltä. En tiedä onko muillakin firmoilla bussikuljetuksia kylään, mutta käytimme itse Shortlinesia, koska New York City Passeilla sai muistaakseni 5 dollarin alennuksen noin 40 dollaria maksavasta lipusta. Bussimatka menosuuntaan kesti reilun tunnin ja samalla sai ihastella ikkunasta vähän Manhattanista poikkeavia maisemia. Takaisin tullessa matka kesti pitempään iltapäiväruuhkan vuoksi, etenkin Lincoln Tunnelissa oli ruuhkaa. 

Outlet-kylään sai vielä hakea NYC-passilla/bussilipulla kuponkivihkosen, jossa oli alekuponkeja eri liikkeisiin. Näistä olisi ollut hyötyä lähinnä, jos olisi ostellut monella sadalla dollarilla tavaraa. 

Omaa shoppailua hieman hillitsi alueen hillitön koko ja yllättäin alkanut kaatosade. Pitäessäni sadetta Michael Korsin liikkeen katoksessa (tsekattuani tietysti ensin puljun valikoiman, olisihan siellä ollut vaikka mitä kivaa, jos olisi jotain sattunut tarvitsemaan) joku paikallinen tv-ryhmä hyökkäsi haastattelemaan mua shoppailuista. Olivat ehkä hieman pettyneitä, kun kerroin metsästäväni lähinnä urheilurytkyjä. 

Sade loppui, mutta rakkaat tennarini ehtivät ottaa sen verran osumaa, että kävin ostamassa Conversen kaupasta uudet. Olin niin ernu, etten ottanut niitä samoja, joita on kaikilla. Näin jälkikäteen harmittaa, etten ostanut useampia pareja, koska popot maksoivat alle 40 dollaria.

Adidaksen kaupasta ostin itselle jumppatopin ($20) ja t-paidan ($9.95) ja Joonakselle tuliaisiksi pari kymppiä maksaneen t-paidan. Halpaa! Niken valikoimiin olin hieman pettynyt, mutta löysin sentään sisäänrakennetuilla boksereilla varustetut treenishortsit 25 dollarilla. Lululemonia olin kovasti odottanut, mutta koot oli loppu kaikesta. Olisin myös halunnut pitkät juoksutrikoot, mutta joka paikassa oli vain shortseja. Urheiluriepujen lisäksi ostin DKNY:lta ja Aeropostalesta t-paitoja.




















Mutta: parasta tällä pikku retkellä oli sapuska. Käytiin kaksi eri reissua syömässä shoppailujen välillä, outlet-kylän keskeltä löytyy muonapaikkoja sisältävä rakennus. Söin aika hyvän texmex-salaattin lounaaksi, mutta nyt seuraa ehdoton vinkki Jenkkilään matkaaville (jos siis olet samanlainen possu kuin allekirjoittanut): Cinnabon! Kyseessä on korvapuusteihin erikoistunut kahvilaketju. Söin kyseisen puljun korvapuustin, jonka päälle oli sulatettu vanilja-sokeritöhkää. Pulla oli kokoluokkaa lapsen pää ja parasta ikinä! Kyytipojaksi imaisin Reese's peanut butter cups-pirtelön ja voin kertoa, että oli hieman huono olo.


Puhdasta parhautta <3 Hieman kokoskaalaa tähän kuvaan: tuo takana näkyvä pirtelö oli noin 4 dl.

Pullahuuruja röyhtäillen kömmimme odottamaan bussia. Valitettavasti samoissa aikeissa oli muutama muukin ja vetäminen alkoi taas sataa. Busseja meni 20 min välein ja pääsimme vasta toiseen ja siitä voi itse kukanenkin päätellä, kuinka märkä olin tapeltuani yhden sateenvarjon tarjoamasta suojasta kahden pikkuveljen ja liian monen ostoskassin kanssa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Pääsimme hirveän ryyhkäyksen (joissain kulttuureissa käsitys jonottamisesta poikkeaa hieman suomalaisesta) jälkeen toiseen bussiin ja onnellisesti takaisin hotellille.

Woodbury Common Premium Outlets
 498 Red Apple Ct, Central Valley, NY 10917,

Viime lauantaina

Muutakin kuin matkailuasiaa...
Wihiii!

%&#!
Että näin.

torstai 22. elokuuta 2013

Aamulenkkeilyä New Yorkissa

Yksi suosikkiaktiviteettini reissun päällä on lenkkeily paikallisissa maisemissa. Näin koska a)tarvitsen säännöllistä liikuntaa jotta pysyn yhteiskuntakelpoisena, b) lenkkeilemällä näkee maisemia/paikallista menoa ihan eri tavalla etenkin ja c) herään sen verran aikaisin oli aikavyöhyke mikä tahansa, että matkaseura useimmiten haluaa nukkua siihen aikaan kun allekirjoittanut kaipaa jo huvituksia. Eikä pidä toki jättää huomiotta seikkaa, että voin mässäillä enemmän ilman, että laajenee vaatteista läpi.


Olin reissussa suurimman osan ajasta jonkun räkäviruksen vallassa, joten suurin osa aamulenkeistä tuli pakon sanelemana suoritettua kävellen (ja saatoin ehkä kerran poiketa myös Starbucksiin aamusmoothielle). Kahdesti pääsin kuitenkin myös juoksemaan ja kahtena aamuna asioin hotellin salilla. 
Lisää kuvateksti

Ensimmäisenä aamuna suuntasin Manhattanin itärantaan ja juoksijavirran mukana lollahtelin kohti etelää. Aurinko paistoi ja lämmintä oli vajaa 30 astetta, täydellistä! Reilun tunnin hölköttelin käyden kääntymässä jossain Wall Streetin lähistöllä ja takaisin kipitin 8. avenueta pitkin. Välillä piti tietysti räpsiä kuvia.


En osaa sanoa, kuinka suuri prosentuaalinen osuus juoksijoista koostui turisteista ja kuinka moni oli ihan aito nykkiläinen. Joka tapauksessa tein seuraavan huomion kanssapylkyttäjistä: joukko jakaantui kahteen erilaiseen tyyppiin. Masentava osuus porukasta oli mallia super-pro-pikakiitureita, joista näin vain lyhyen shortsinlahkeen vilahduksen heidän kiitäessään heittämällä ohi. Toinen sakki oli taas yleensä pareittain esiintyvät jääkahvi toisessa kädessä kävelijät. Jälkimmäisen ryhmän edustajat olivat etupäässä naisia ja pukeutuneet mustiin juoksucapreihin, harmaaseen v-kaula-aukkoiseen t-paitaan ja värikkäisiin Niken lenkkareihin. Homogeenista sakkia. Harmi, kun en kehdannut räpsiä ihmisistä kuvia, vaikka turisti ei tunnekaan häpeää.
High Linella ja aivan liikaa vaatetta, hikoilin kuin porsas (ja kyllä, pyysin jotain toista turrea ottamaan musta kuvan)

Toisen juoksulenkin tein osittain High Linella, joka on entinen maanpinnan yläpuolella kulkeva rautatienpätkä, joka on muutettu puistomaiseksi kävelyväyläksi ja hengailupaikaksi. Kävin myös kävelemässä siellä useita kertoja  ja voisin oikeastaan tehdä oman postauksen kyseisestä paikasta.


Kuvat iPuhelimen öLaatua.

New York part 1

Olin jo vuosikaudet unelmoinut New Yorkista. Vaikka olenkin matkaillut jonkin verran, jostain syystä pitemmät reissut olivat suuntautuneet Aasiaan. Nyt kuitenkin pääsin toteuttamaan haaveeni ja lomailin Nykissä 2.-11.8. perheeni kanssa.


Reissussa otin vaatimattomat tuhat kuvaa plus iPuhelimen kameraan tallentuneet nelisenkymmentä otosta. Mulla on tapana räpsiä kuvia kaikesta vähääkään kiinnostavasta ja joskus sokeakin kana löytää jyvän ja tuhannennen kuvan seasta löytyy muutama onnistunut räpsy. Ajattelinkin purkaa reissukuvat useampaan pompsiin.
Pakollinen Starbcuks Helsinki-Vantaalla

 Perjantaina 2. elokuuta siis starttasimme. Lennän aina epämääräisissä silkkikaavuissa, koska en voi jostain syystä sietää housuja lentokoneessa. Ostin kesällä puuvillaisen maxihameen juurikin lentokäyttöön ja voin suositella (naispuoleisille ehkä kuitenkin)! Koivet pysyvät lämpimänä, rumat lentosukat ei näy ja se mukavuus aah... Tästä reilun puolentoista metrin pituudesta on se hyöty, että pystyy lentokoneessakin istumaan mitä ihmeellisimmissä asennoissa ja tähän asti polvimittaiset silkkikaavut ovat aiheuttaneet vilautteluvaaran.

Lento sujui ihan mukavasti. Nukun yleensä pitkät lennot, mutta nyt lento oli päiväsaikaan, joten otin vain lyhyet torkut ja muuten keskityin kirjan lukemiseen (Fault on our stars, aivan viihdyttävä), leffan katsomiseen (miljoonaan kertaan nähty Sinkkis, mutta hei, se tapahtuu New Yorkissa) sekä tietysti syömiseen. Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että tykkään lentokoneruuasta(kin).  Pikkuveljeni vetelivät hirsiä käytännössä koko matkan.

Olin varautunut todella tuskaiseen maahan saapumiseen, mutta jonottamista lukuunottamatta asiointi JFK:n kentällä sujui yllättävän kevyesti. Virkailija kysyi vain, että "äiti ja kolme lasta?" ja sitten vain sormenjäljet ja kuvat ja kohti kaupunkia!

Näkymät hotellin ikkunasta
Hotellimme Dream Downtown sijaitsi Meat Packing Districtillä 16. kadulla 8. ja 9. avenuen välissä eli eteläpäässä Manhattania ja länsireunassa. Alue sinänsä aika rauhallista normaaleine asuin- ja toimistorakennuksineen paria baaria, joista toinen sijaitsi hotellissamme, lukuunottamatta. Missään vaiheessa ei kuitenkaan ollut mitenkään turvaton olo hotellin lähistöllä yksin liikkuessani. Lähimmän, 14. kadun metropysäkin sisäänkäynti löytyi noin 300 metrin päästä hotellilta. Lentokentältä olisi päässyt metrolla hotellille, mutta suosimme molempiin suuntiin mennessä taksia varsin runsaasta matkatavaroiden määrästä johtuen.
Hotellin edustalta
Jaaaa tässä olikin ensimmäinen osa New Yorkista, kirjoittelen lisää jahka kerkiän!

perjantai 16. elokuuta 2013

Tästä se alkaa!

Tai itse asiassa on jo alkanutkin. Nimittäin välivuosi opiskeluista! Ja myöskin toinen neljännesvuosisata elämässä, hyvää synttäriä vaan meikälle 8.8.

Kyseessä on varsinainen The year of Stiina, joka ei ehkä niinkään rajoitu kalenterivuoteen, vaan sattuneesta syystä rajapyykki osuu elokuun alkupuoliskoon koulun alun ja vanhenemisen vuosipäivän vuoksi. Toteutus on jo aloitettu viettämällä 25-vuotissyntymäpäivää New Yorkissa ja reissujen osalta seuraava etappi on pieni Kiinan turnee syyskuun loppupuolella ja lokakuun puolella alkava hieman pitempi excursio mm. Indonesiaan ja Uusi-Seelantiin (Uuteen-Seelantiin?). Jouluksi kotiin ja kevätpuoliskon suunnitelmat ovatkin vielä iloisesti auki.
Valencia, Espanja

Päätin alkaa kirjoitella tätä blogia, jotta perheenjäsenet/kaverit voivat seurailla mun tekemisiä (mikäli siis jotakuta kiinnostaa) ja jotta saisi jotenkin dokumentoitua tätä vuotta itselle muistiin. Mutta jos tänne joku tuntematon tänne eksyy, niin hei vaan, mää oon Stiina, tervetuloa!
Koh Samet, Thaimaa

Yritän pikkuhiljaa muokkailla tämän tuotoksen ulkoasua henkilökohtaisen it-tukeni avulla ja saada piakkoin mm. New Yorkin keikasta jotain materiaalia ilmoille. Tänne saattaa eksyä jotain muutakin laajoihin intresseihini liittyvää matkailujuttujen lisäksi, mutta koittakaa kestää.

(kuvituksena muutama potretti vanhoilta reissuilta)