sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Yksin Melbournessa

Pienen road trippimme jälkeisenä aamuna Essi joutui heti kasin jälkeen nostamaan kytkintä ja matkasi takaisin Canberraan. Allekirjoittanut sen sijaan suuntasi Victoria's marketille ihmettelemään (ja syömään lisää mansikoita). Sunnuntaisin paikalle oli ilmestynyt jos jonkinmoista ruokakopperoa. Ausseista halpaa turistikrääsää, kuten koaloista varoittavia road signeja tai bumerangeja halajaville suosittelen kyllä Victoria's marketia, toinen hyvä paikka tuliaisten ostoon on Paddy's Market Sydneyssä.

Kopperoa ja turrea joka lähtöön
YHA oli juuri tänä samaisena päivänä lopettanut vuokraamasta pyöriä, joten päätin lähtä pyörimään kaupungille ihan jalkaisin. St. Kilda biitseineen houkutti hieman, mutta sinne oli majapaikastani noin 8 kilometrin matka ja julkista liikennettä käyttääkseen olisi pitänyt ostaa muistaakseni 6 dollaria maksava ladattava kortti. Harkitsin myös pyörän vuokraamista muualta, mutta kaikessa amebamaisuudessani valitsin helpon ratkaisun.
Eräällä ostarilla menossa oli yritys syödä ennätysmäärä pannukakkuja. Olisi pitänyt varmaan itse mennä näyttämään vähän mallia.

Tämmöistäkin viihdykettä oli tarjolla
Välillä oli mukava pysähtyä kuuntelemaan todella taitavasti soittavaa bändiä
Ensimmäisenä suuntasin mättämään vielä viimeiset frozen jugut, jotka nautiskelin aurinkoisella Federation Squarella. Siellä oli jos jonkinlaista viihdettä tarjolla ja unohduin pitkäksi aikaa ihan vain istuskelemaan ja paistattelemaan päivää ohikulkevia ihmisiä töllistellen. Ahterin jo puutuessa kävin pari tuntia kävelemässä ympäriinsä, kunnes pötsin kurniessa palasin Federation Squarelle sen laidalla nököttävän Mr. Burgerin vuoksi.


Tätä kotteroa olin vaaninut jo aamusta asti
Pekoninhimoinen karnivoori ei kauaa sopivaa evästä miettiny
Ah yksi parhaista hampurilaisista ikinä! Ja oon erittäin kokenut asiantuntija tämän alan tiimoilta, you know what I'm saying. Palvelukin oli äärimmäisen ystävällistä, vaikka tiski oli niin korkealla, että allekirjoittaneesta näkyi korkeintaan päälaki.
Mr. Meat mmm.... Epäesteettisestä ulkonäöstään huolimatta herkkua!

#Selfie
Rasva suupielistä valuen käpötin takaisin hostelille. Useasta YHA:sta löytyi lokerot, joihin saattoi jättää kamansa säilöön vaihtelevaan hintaan vaikka koko päiväksi, tämä helpotti kummasti elämää. IPad vilkutteli tyhjää akkua, joten tälläsin itseni YHA:n kattoterassille nappaamaan vielä viimeiset auringonsäteet ja tiirailemaan Melbournea yläilmoista ennen kuin jouduin lähtemään kävelemään rautatieasemalle.


Olin ostanut netistä lipun enkä ollut täysin varma, pitikö se vaihtaa paperiseen, joten kävin junafirman toimistolla varmuuden vuoksi. Vähän liiankin ystävällinen asiakaspalvelija printtasi lipun ja ilmeisesti rinkan olisi saanut tsekattua sisään (vähän kuin lentokoneessa), mutta halusin ottaa rinkan lähettyville, jotta voin kaivella sieltä tarvitsemiani hyödykkeitä tarvittaessa (mikä ei sitten onnistunut, koska olin litistettynä ylipainoisen miehen ja ikkunan väliin 11 tuntia). Tämä pieni lipuntulostusoperaatio kesti reilut puoli tuntia, koska herra tiskin takana oli niin älyttömän kiinnostunut mm. Suomesta. Tosin nyt Suomessa olen kaivannut ihan älyttömästi sitä, että myyjien sekä oikeastaan kaikkien kanssaeläjien kanssa voi jäädä hölöttämään vaikuttamalta friikiltä.

Äh, mieli tekisi takaisin Australiaan. Tai oikeastaan mihin vain Suomen rajojen ulkopuolelle (tiistaina kävin Ruotsin puolella IKEA:ssa, mutta sitä ei ehkä lasketa). Onneksi muutaman viikon päästä pääsee Hong Kongiin!

Sumuinen Hong Kong vuonna 2010









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti